Kieli häviää, mutta musiikki jää…

 

 ” Musiikki on tarkempi tunteen kieli kuin sanat. Musiikissa kohtaan tunteet paremmin ja tunnistan ne paremmin kuin kanssaihmisten tunteet.”  Yeduhi Menuhin

 

"Dementian kulku muistuttaa elämänkelloa, joka vaikuttaa kulkevan väärään suuntaan, takaperin."    Ernst Reinhardt

 

Muisti sairastuu

On olemassa paljon aivojen toimintaan vaikuttavia sairauksia, jotka voivat johtaa dementiaan. Eniten dementiaa aiheuttavat Alzheimer-tyyppinen sairaus ja verenkierrollinen dementia. Aivojen suorituskyky heikkenee aivosolujen ja aivoverkostojen vaurioitumisen ja vähenemisen ansiosta.

• Dementian alkuvaiheessa sairastuneella on vaikeuksia ottaa vastaan ja käsitellä uutta tietoa, vanhojen muistojen esiin saamisessa ei vielä ole ongelmia. Vähitellen on vaikeuksia muistaa opittuja taitoja ja valmiuksia, tehtäviä ei osata enää suorittaa ja arkipäivän ongelmien ratkaiseminen on ylivoimaista. Ajatteleminen vaikeutuu, ilmaantuu puhevaikeuksia ja näkemisen ongelmia.
• Sairauden edetessä häiriöt lisääntyvät selvästi. Esiintyy korkea-asteista unohtelevuutta. Muistoja ei saada enää oikeaan järjestykseen elämänkaareen sovitetuksi. Vähitellen häviää kyky erottaa tämän hetkiset asiat tulevista ja menneistä. Luotetut ihmiset muuttuvat vieraiksi. Muistot omasta elämäntarinasta katoaa ja minä itse- identiteetti hämärtyy yhä enemmän.
• Sairastumisen viimeisessä vaiheessa ovat sairastuneet kyvyttömiä muodostamaan muistijälkiä ja saattavat tarttua vain joihinkin saarekkeen omaisesti säilyneisiin muistoihin. Kieli köyhtyy vain muutamiin sanoihin ja ilmauksiin, elintoimintojen hallinta häviää.

• Motoriset taidot ovat myös ihmisen muistivarastoa. Monet ihmisen liikkeistä ovat rytmisiä luonnostaan ja liikkeitä voidaan stimuloida rytmisillä signaaleilla. Muistisairaalla potilaalla voi olla vaikeuksia tahdonalaisten liikkeitten aloittamisessa. Terapeutin tarjoama musiikki ja rytmi voivat toimia stimuluksena liikkeitten aloittamiselle.

Dementia aiheuttaa menetyksiä

• Dementiaa sairastavat joutuvat yhä enenevässä määrin kohtaamaan tosiasian, että vähitellen menettävät itsensä ja oman elämänsä kontrollia. Elämästä vieraantuminen on yhteydessä orientaatiokyvyn menetykseen.
• Kasvonilmeet, eleet, tavat, talot, tilanteet menettävät merkitystään, niiden ymmärtäminen ja järjestäminen mielessä vähenevät. Maailma tulee jollakin tasolla yhä hankalammaksi ymmärtää ja ymmärrys ei enää täsmää muiden ihmisten havainnointien kanssa. Tällaisessa maailmassa ei ole järjestystä, elämä on täynnä arvoituksia.
• Vieraantuminen ei koske vain ulkoisesta vaan myös sisäisestä maailmasta erkanemista. Kun ihminen menettää sairauden takia menneisyyttään, häviää myös suurin osa persoonallisuutta, ihmisen omaa itseä.
• Dementiaa sairastavat kokevat alkutaipaleen ja sairauden kulun kovin selvästi ja tuskailevat monenlaisten menetyskokemusten kanssa.
• Häpeä ja turhautumishetket ovat sidoksissa muistamattomuuden ja sen seurausten ymmärtämisestä.

Dementikkokin tarvitsee sosiaalisia suhteita

• Meidän persoonallisuutemme voidaan kuvitella säilyneistä ja unohdetuista asioista kudotuksi matoksi, johon jokainen ihminen kutoo kuvionsa itse.
• Vaikka muistisairaus heikentää ihmisen kognitiivisia taitoja, voi dementikkokin vielä kuitenkin muistaa vanhojen rakkaitten laulujen sanoja ja jopa oppia soittamaan instrumenttia.
• Ja kun puhe, laulu- ja soittotaito häviävät, jää dementikolle vielä mahdollisuus kuulla musiikkia ja käyttää sitä kommunikaatiokeinonaan hoitohenkilökunnan ja omaisten kanssa.
• Ihminen on sosiaalinen olento. Kanssakäyminen toisten kanssa on elintärkeää.

Musiikkimenneisyys on avain muistisairaan oveen

• Dementikon muistiaines vähenee sairauden edetessä.
• Vanhimmat, tunnesidonnaiset muistot säilyvät tiukimmin mielessä.
• Musiikin ja laulujen valinta on terapeutin tärkeä tehtävä. Omaisten ja läheisten haastattelulla pyritään kartoittamaan muistisairaan henkilön musiikillinen elämän historia. Tehtävä on haastava terapeutille, joka itse useinkin on usein jopa 60 vuotta potilaitaan nuorempi.
• Muistisairaan lapsuuden kehtolaulujen, koululaulujen, nuoruuden aikaisten piirilaulujen ja iskelmien maailmaan tutustuminen on terapeutin tehtävänä ennen terapian aloittamista. Terapeutin tulee pyrkiä selvittämään potilaan tärkeissä elämänvaiheissa, kuten häissä, lasten ristiäisissä tai perheenjäsenten kuolemaan liittyvissä tilanteissa käytettyä musiikkimaailmaa.

Musiikkikokemus turvasatamana, tunnepohjana

• Kognitiivisten taitojen vähetessä myös itsekontrolli vähenee. Tämä sallii muistisairaan estoitta antautua tunnekokemuksiin.
• Musiikki tarjoaa vahvoja tunnekokemuksia, joista dementikkokin voi nauttia.
• Musikaalisessa toiminnassa muistisairas voi kokea toimivansa kuten normaalit ihmiset, voi kokea onnistumisia.
• Rauhattomuuden tilalle voi saavuttaa luovuutta, muistin elpymistä, ajattelun aktivoitumista ja motoriikan kehittymistä.

Kuntoutus voi tapahtua ryhmämuotoisena tai yksilökuntoutuksena, riippuen muistisairaan sosiaalisista kyvyistä.

Yksilöllinen kuntoutus

• Musiikkiterapeuttisessa toiminnassa muistisairas on terapeutin jakamattoman huomion keskipisteenä.
• Tavoitteena on tarjota muistisairaalle esteettisesti korkeatasoisia kokemuksia, mielihyvää, sosiaalista osallistumista ja onnistumisien kokemuksia.
• Jos muistisairas ei enää kykene kommunikoimaan sanoilla, on yksilöllinen kuntoutus musiikkiterapeuttisin keinoin sopivin. Tällöin musiikin avulla pyritään luomaan yhteys terapeutin ja potilaan välille.
• Pyritään löytämään rauhallinen ja turvallinen mielentila potilaalle.
• Yhteinen musiikki, liike ja terapeutin käyttämä kosketus ovat aistikokemusten kautta ankkuroimassa muistisairasta omaan minuuteensa, tähän aikaan ja paikkaan, jossa ollaan.

Minkälaista on tarjoamani musiikkiterapeuttinen muistikuntoutus? (liikkeen+musiikin yhteiskäyttö)

• Muistisairaalle potilaalle voi tuttu, mieluisa rytminen musiikki tarjota tehokkaan houkuttimen liikesarjojen muistiharjoitteille. Kun käytetään potilaan menneisyydessä olleita tuttuja liikemalleja, kuten piirileikkien askelluksia ja taputuksia, on liikunnalliset muistiharjoitteet helpompi omaksua.
• Suomalaisten kansanlaulujen selkeä rytmi ja laulujen sanojen kertauksellisuus antavat sopivan harjoittelutaustan. Tekstit ovat tuttuja ja tarinat laulussa tunteisiin vetoavia. Lauluissa on huumoria, rakkautta, kaipuuta ja surua. Tunteet tulevat helposti mukaan musiikilliseen aktivointitoimintaan.
• Musiikkiterapeuttinen kuntoutus muistisairaille voidaan toteuttaa sekä ryhmissä että yksilöterapiana. Ryhmässä toimiminen sopii niille muistisairaille, jotka vielä kommunikoivat sanallisesti. Yhdessä laulaminen, yhteisessä hengitysrytmissä toimiminen on vahvaa sosiaalista yhteydentunnetta kasvattavaa, suurta mielihyvää tarjoavaa terapiaa.
• Musiikin ja liikkeen yhdistämisessä voidaan lisäksi saada potilaat kokemaan kosketusta. Piirileikkilaulut houkuttavat liikkumaan käsikädessä, tarjoavat luontevia tilanteita, joissa voidaan tuntea toisen ihmisen fyysinen läheisyys.
• Muistisairaat pystyvät iloitsemaan heille tutuista ja merkityksellisistä lauluista sekä laulavat mielellään mukana.
• Musiikki ei ole tarjoa vain iloa ja yhdessäoloa toisten kanssa, vaan myös(aivojen monimuotoisten verkkorakenteiden ansiosta) auttaa vähentämään Alzheimerille tyypillisen rauhattomuuden aiheuttamaa kärsimystä.
• Musiikkiterapeuttisella kuntoutuksella voidaan tutustuttaa muistisairas uudelleen kehoonsa, tunteisiinsa, menneisyyteensä ja löytämään näin luottamusta nykyisyyteen.